Ei ollu mun päivä tänään.Pitää ihan kirjottaa ylös ehkä tää joskus vielä naurattaa. Joka sanoo että kotiäidit vaan lomailee kotona lukekoon tämän. Ihan kaikkea kun en varmaan oo ees muistanu kirjottaa...

Heräsin seittemältä kun Teemu tuli kotiin. Oli tehnyt ylimääräsen alueen kun joku oli sairastanut, toivoi saavansa nukkua kahteen....

No aamu alkoi lokoisasti sohvalla köllöttelen, yks kaks hoksaan että Minja  housut on vähä nihkeet \"En oo pissannut housuun!! En varmasti ooooo!\" No kuitenkin suostui lopulta vaatteiden vaihtoon. Kaikki petivaatteet täkkiä myöten meni pesuun.

Aloin sitte laittaa puuroa, neiti auttaa. Ennen ko ehdin huomatakaan kippaa puoli pakettia riisiryynejä lattialle. Aloin siivoomaan sotkua.

Vessasta kuuluu ääniä, läiskytystä ja naurua... \"Äiti kato mä pissaan, kato mikä ihana lätäkkö!\" Aloin siivoamaan sotkua.suihkuttelin Minjan ja hain sille vaihtovaatteet (niin ja tietty kaikki päällä olleet vaatteet meni pyykkiin)

Keittiöstä kuului ääniä...Se puuro kiehui yli. Aloin siivoomaan sotkua.

Minjan huoneesta kuului ääniä. Leikki nakupellenä. Otin sen vaatteet l(pikkarit pöydän alla, sukkikset kirjahyllystä, paita sängyn alla...) Ja neiti sai hillittömän kiukkuhepulin ja löi mua leikkikattilalla päähän... oikeesti se teki ihan kipeetä.

Yheksältä mietine ettei taaskaan taideta ehtiä perhekahvilaan. Mennään  syömään sitä puuroa, joka on sitä paitsi ottanu pohjaan kiinni. Sara herää kun oon ehtiny syödä noin kolme lusikallista.

Rakennattiin Minjan huoneeseen maja, mun ajatus että saisin ees hetken hengästää, pääsin pois Minjan huoneesta niin rytinä kuuluu ja majan painona ollut leluastialaatikko tippu pöydältä, no onneksi
olin aavistanut että näin voi käydä eli asetin sen niin ettei se voi tippua minjan päälle vaan ne kaikki astiat tippu pöydän ja seinän / seinän ja patterin väliin. Ja kattona ollut lakana on keskellä lattiaa.

Ja sitte tapahtui se kaikkein kauhein, pudotin Saran hoitopöydältä. Ei kait sille kauheen pahasti käynyt kun aika pian oli hymyilevä oma itsensä mutta soitin silti neuvolaan  Ja jee sillä aikaa Minja
piirsi käsiinsä ja pöytään kalvotussilla!

Mainittakoon tässä kohtaa että keittiössä on edelleen riisiryynejä lattialla ja pyykit on ripustamatta... Niin ja Teemu ei ollut mitenkään ilonen kun herätin sen yhdeltä että pääsen lähteen lääkäriin. Tän päivän jälkeeen en enää ihmettele sanontaa \"Kottiin on moni kuallu\"

Matkalla lääkäristä kotiin hyräilen \"päivä vain ja hetki kerrallansa...\" Se on tässä viime aikoina syystä jos toisesta soinut mun päässä ja kummasti sopii moneen hetkeen. Ja oikeesti Luojalle kiitos Saralle ei käynyt kuinkaan. Lääkärin sanoin: \"Onneksi vauvat on joustavia\"